Oikeen valokuvaajalla!

Olen pitkään ihastellut yhden paikallisen valokuvaajan, Nelly Stenroosin, kuvia. Ja koska en saanut häntä meidän hääpäiväksi kuvaamaan kesällä, niin veinpä sitten koirani eräänä kauniina lokakuisena päivänä hänen linssinsä eteen. Ja tällaista kaunista katseltavaa siitä syntyi:

Vain westien kanssa voi käydä näin: Kun nostin koirat tuohon yllä olevan kuvan kiviaidan päälle, en voinut kuvitella, että siitä löytyisi koirankakkaläjä, johon Sofi päättäisi mennä itseään kierittelemään, mutta kyllä vain löytyi! Sofi oli parissa sekunnissa niiiiin yltä päältä kakassa, että kuvaajalla oli varmasti melkoinen työ muokata ruskeat läiskät pois sen turkista :)

Sofin silmäpaneelin tulos

Ensialkuun Sofin silmätausta nopeasti kerrattuna: Sofilla on siis 2013 todettu kortikaalinen katarakta (harmaakaihi) , jonka vuoksi jätin sen pois jalostuksesta. Tämän vuoden syyskuussa olin kontrollitarkastusessa, jossa se yllättäen saikin terveen diagnoosin. Tästä syystä ilmoittauduin kennelliiton silmäpaneeliin, jossa saisin asialle pisteen.

No 1.11. sitten oltiin Sofin kanssa Tampereella paneelissa. Paikalla taisi olla yhteensä 11 silmätarkastusoikeudet omaavaa eläinlääkäriä, joista kolme tutki Sofin. Tutkimuksen aikana ei saanut omistaja olla paikalla, joten siinä sitten odoteltiin aulassa kun Sofia kuljetettiin huoneesta toiseen, oli kuulemma ollut kiltistä tutkittavana :) Kun tutkimukset oli tehty, saatiin lähteä kotiin odottelemaan vastauksia. 

Pari viikkoa on mennyt pienessä jännityksessä, ja vihdoin tänään oli postiin saapunut kirje, joka sisälti vastakset. Pienoisella jännityksellä avasin kuoren. Kuoressa oli tutkimuskaavake sekä kennelliiton lausunto Sofin silmistä. Heti silmiini pomppasi diagnoosi: Muu katarakta (lievä). No niin, siinä se sitten oli, ajattelin. 

Kuitenkin kun aloin lukemaan lausuntoa, hämmennyin:

"Valkoinen länsiylämaanterrieri

HAPPINESS WHITE BE MY CHANNEL - FI34511/10

Paneelitutkimustulos:

Molempien silmien linsseissä posterioorisessa korteksissa takasuturisaumojen kärjissä nuolenmuotoisesti pääosin pisteistä koostuvat, useassa tasossa olevat sumentumat.

Kohta 15: Muu katarakta (lievä)

Suomen kennelliitto on tiedottanut seuraavaa:

Uusi diagnoosi vähämerkitykselliselle kaihille

Kennelliiton järjestelmään on lisätty oma koodi sellaiselle perinnölliselle kaihille, jonka merkitys koiran kannalta on vähäinen. Koodi ei millään rodulla rajoita koiran käyttöä jalostukseen, mutta diagnoosin saanut koira on syytä parittaa kaihin suhteen terveen yksilön kanssa.

Virallisissa silmätarkastuksissa käytetään Suomessa ECVO-lomaketta (European College of Veterinary Ophthalmologists). Lomakkeeseen on silmätarkastuseläinlääkäreiden aloitteesta lisätty uusi kaihidiagnoosi "muu katarakta". Diagnoosia käytetään kun kyseessä on sellainen perinnöllinen kaihimuoto, jonka merkitys koiran kannalta ja jalostusvalinnassa on vähäinen. Selite jalostusjärjestelmässä on selventävästi "muu vähämerkityksellinen katarakta". 

Jalostustieteellinen toimikunta päätti kokouksessaan 10/2013, että silmätarkastustulos "muu katarakta" ei millään rodulla sulje koiraa jalostuksesta. Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman ehdoksi voidaan rotujärjestön esityksestä korkeintaan asettaa, että tällainen koira on paritettava kaihin osalta terveen koiran kanssa."

Yllä siis suora kopionti kennelliiton lausunnosta. Sofin kaihi on siis lievä ja ei juuri vaikuta koiraan. Käytännössäkin olen kyllä huomannut, että Sofin näkökykyvyssä ei ole minkäänlaista viitettä huonontumisesta. Syy, miksi halusin paneeliin mennä, oli että haaveena edelleen oli koiran käyttäminen jalostukseen, mikäli silmätilanne sen sallisi. Tästä nyt ei ihan suoranaista tervettä diagnoosia tullut, mutta aukaisi tämän kuitenkin Sofille taas portit jalostukseen käyttöön. Harkitsen asiaa vielä, mutta mikäli ne pennut teen, niin ne tulee syntymään keväällä, jolloin alkaa olemaan viimeiset hetket Sofin pennutukselle iän vuoksi. Uroksen etsintäkin olisi vielä edessä. Katsotaan miten käy, paljon on pohdittavaa ja aikaa rajallisesti :)

Olen kuitenkin iloinen tästä tuloksesta. Sofin näkö tulee pysymään, ja mahdollisuudet pennuillekin vielä on. Haluaisin Sofia jalostukseen käyttää, koska se on yleisesti terve koira ja westeillä kuitenkin tuota allergiaakin on ihan älyttömästi, mutta Sofilla tai Lunalla (emä) tai Nellalla (emänemä) sitä ei ole. Lisäksi Sofilla on paljon hyviä ominaisuuksia, mm terve rakenne, hyvä turkki & rodunomainen luonne. 

Jään nyt siis pohtimaan tätä asiaa, ja selvittelemään urosvaihtoehtoja. Huomisesta eteenpäin koiran menevätkin "mummulaan" hoitoon, kun lähdemme tuon miekkosen kanssa kohti Thaimaata :) Kuullaan! :)

Tätä kuului meidän kauniiseen syksyyn

Heippa vaan ihmiset ja hyvää loppusyksyä! Nyt on ollut poikkeuksellisesti postausmotivaatio hukassa, ja asiota joista haluan kuitenkin kirjoittaa, on kasautunut aikamoinen läjä. Tästä tulisi siis ehkäpä kilometripostaus jos kirjoittaisin kaikesta mitä ollaan puuhailtu, mutta päätin nyt kylmästi hypätä esim agikoulutusten ja -kisojen yli, ihan vaan siitä syystä että videonmuokkausohjelmani ei edelleenkään toimi joten videoita en saa järkevästi laitettua tähän. Mainittakoon kuitenkin, että olin syksyllä Elina Jänesniemen koultuksessa, mikä oli tosi antoisa, ja sitten oli WeCan kisat, jotka menivät vähän niin ja näin, eli jotkut asiat tosi hyvin ja joissain oli vähän kehitettävää. Kisaaminen on kivaa, vaikkei ykkösistä mihinkään ollakaan päästy etenemään :) Olen kuitenkin tehnyt nyt sen päätöksen, etten ota stressiä koko etenemisasiasta, minulle on pääasia että agility on superkivaa Milan kanssa ja olen äärettömän tyytyväinen meidän yhteistyöhön vaikkei kaikki aina tunnukaan sujuvan niin kuin omissa hattarakuvitelmissa toivoisi :)

Mutta, näistä asioista tässä postauksessa sitten jahkauduin kirjoittamaan:

Milan hieronnnat

Milan pennut 1v - kuvat ja kasvutaulukko

Syksykuvaukset <3 

Nyt kun on postaukset paljon myöhässä, kuvia olisi niin paljon etten tiedä miten ne kaikki tähän edes mahduttaisin. Siispä valikoin tähän vain muutamia. Ensinnäkin voin mainita, että ollaan oltu Milan kanssa kahdesti tässä välissä hieronnassa, ja ilokseni voin taas todeta, että kaikki oli hyvin neidin kropassa <3 Ekalla kerralla hyvin pientä jumia oikealla yläselässä, mutta nyt pari viikkoa sitten kroppa taas oli loisto kunnossa. Milan kroppa sai kivoja kehuja hierojalta ja se on kuulemma tosi tasapainoisesti rakentunut ja ihanteellisesti liikkuva. Koska meidän hieroja on vaihtunut, niin ollaan kaksi viimeistä kertaa oltu hierottavana Pasin ja Lenan luona, johon hieroja on tullut kotikäynnille. Samassa ollaan nähty Milan pentua Kuuraa, ja otettiin äiti-tytär kuvakin, joka siis n. parin kuukauden takaa:

Kuura 1v ja Mila 3v. Kuvan ottanut Lena Karlsson.

Mila. Kuva Lena Karlsson.

On jäänyt tässä myös täysin mainitsematta, että Milan pennut täyttivät 8.10. pyöreän vuoden. Kaikista on kasvanut valloittavia nelijalkaisia ja mitä olen pentuja nähnyt ja niistä kuullut niin tosi reippaita yksilöitä Mila (ja osasyyllisenä Tero isukki) on tupsauttanut maailmaan :) Pikistä en tällä kertaa saanut kuvaa, mutta muut näkyisivät tässä:

LÄNSIMETSÄN SYYSAAMUN AARRE "Aarre"

& LÄNSIMETSÄN AURINGONNOUSU "Soni"

LÄNSIMETSÄN HOPEAHALLA "Nova"

& LÄNSIMETSÄN KUURANKUKKA "Kuura"

Tässä vielä nuorukaisten viimeinen merkintä kasvutaulukkoon:

Taas voi todeta, että shelttien koon periytyminen on pieni mysteeri. Nimimerkillä: emä ja isä ovat molemmat n. 36 cm :)

Nyt jään innolla ja jännityksellä odottamaan "pentujen" terveystuloksia, joita ainakin suurimmalta osalta otetaan. Jaiks! :)


Totta kai meidän piti myös vähän syksykuvia ottaa kun on ollut niin kaunis syksy. Harvoin tuntuu olevan nämä minun molemmat karvakaverit hyvässä turkissa samaan aikaan, nyt onneksi kun Sofi kävi trimmissä niin Mila vasta aloitteli karvanlähtöä, joten oli otollinen aika ruskakuville:

Ruskakuvia on luvassa myös lisää, kun oltiin vähän kuvauksissa tuossa lokakuulla, mutta niitä kuvia sitten myöhemmin :)

Ihanaa loppusyksyä :) 

ps. katsotaan nyt koska meistä kuuluu seuraavan kerran, viikon päästä olisi nimittäin suunta kohti Thaimaan aurinkoa ;)

Ajatus

Yksinäisinä hetkinä nämä kaksi <3

"Ei se, miltä me näytämme, 

eikä se, mitä me aikaan saamme, 

merkitse sen rinnalla mitään, 

mitä me olemme toinen toisillemme."

Ei jestas!! Jälleen uusia uutisia silmätarkastuksesta

Nyt olen kyllä ihan puulla päähän lyöty. Ihan ymmälläni.

Joku varmaan muistaa mun purkautumiset ja edelliset postaukset (klik & klik) Sofin silmätarkastuksista ja siitä kuinka jalostushaaveet sen kanssa meni lyttyyn, kun sillä todettiin kortikaalinen katarakta eli etenevä harmaakaihi.

No, tänään olin noiden kanssa joukkotarkastuksessa, jossa molemmille koirilleni silmätarkastuksen teki Tuomas Illukka. Mila tutkittiin ensin, ja jännitin sen tarkastusta enemmän, koska sillä oli viimeksi terveet silmät ja totta kai toivoin, että ne olisi edelleen terveet, koska aion sitä tulevaisuudessakin jalostukseen käyttää, jossei mitään estettä ilmaannu. No tulos oli toivottu, täysin terveet silmät edelleen! Ei edes yhden yhtä ylimääräistä ripseä :) Ihana terve Mila <3

No, seuraavaksi oli Sofin vuoro astua tutkittavaksi. Kerroin Illukalle Sofin taustan ja sanoin tulleeni nyt tarkastuttamaan sen silmien tilanteen ja onko kaihi edennyt. Illukka siinä sitten tutki aikansa ja totesi, että  "Kuules kun tämän koiran silmissä ei ole yhtään mitään vikaa." Katsoin lääkäriä varmaan suu auki ja olin, että "Mitä? Oikeasti?!" Hän siihen sitten sanoi, että Sofilla on silmissä rodulle tyypillistä pilvimäistä/usvamaista tiivistymää, joka ei ole hänen mielestään kaihia. Hän kirjoitti meille siis paperin, jossa Sofin silmät todettiin täysin terveiksi! En ollut uskoa korviani.

16.9. Lunan lapsoset eli siskopuolet Länsimetsän Didi Tintarella "Didi" sekä meidän Sofi

Illukka kehoitti tutkituttamaan ne vielä kuitenkin jollain eläinlääkärillä, saadakseni vielä yhden mielipiteen. Tämä piina ei tunnu loppuvan ikinä. Nyt kuitenkin minulle tuli pieni hoppu saada Sofille taas uutta aikaa uudelle silmälääkärille, jotta saisin vihdoin lopullisen varmuuden tälle asialle. Totta kai saman tien tuloksen kuultuani lähdin pohtimaan Sofin jalostuskäyttöä. Mikäli Sofi siis vielä terveeksi todetaan, niin hyvin todennäköisesti meille yritetään pentuja ensi kevääksi. Mutta tämä on vielä iso kysymysmerkki, enkä uskalla innostua liikaa, koska tämän asian suhteen on tullut jo pettymyksiä kerta toisensa jälkeen. En jaksa vielä uskoa, että Sofilla voisi ehkä sittenkin olla terveet silmät! :´)

Voi että kun en meinaa kestää tätä pompottelua tämän asian suhteen, pitäkää peukkuja rakkaat ihmiset!!!

Sofin silmätarkastustodistus 17.9.-14

Agilityviikonloppu ja kyläilyä

Syksy tulee lujaa vauhtia, apua! Toisaalta kamalaa kun kesä loppuu, mutta on syksyssäkin jotain tosi ihanaa <3 Varsinkin alkusyksystä.

Lauantaina käväistiin Liedossa agikisoissa, joista tuloksena 10 (2 rimaa), sekä kaks hyllyä hups :)

Tässä paras rata, hitsin rimat vaan :) Ja oltiin me nopeitakin; 4,84 m/s :)


(Tuomari Vesa Sivonen)

Sitten meidän toka rata, josta hylly:


(Tuomari Petteri Kerminen)

Toinen Kermisen rata oli hyvin samanlaista menoa, en jaksa siitä nyt videota laittaa. Ja Sonia ei ehkä halua kun se "karjuu" siinä mulle ohjeita ;D

Kisat oli kivat, vaikka ei puhtaita ratoja tullutkaan. Kiitos Sonia kun olit tsemppaamassa!! :) Noita ratoja katsellessa oon kuitenkin tyytyväinen meidän menoon. Mila menee niin nopeaa ja seuraa hyvin mun ohjausta. Ja kepit meni tosi hienosti. Kontaktitreeniä vähän nyt alle taas ennen seuraavia kisoja ;)

Kisojen jälkeen mentiin kaupan kautta Sonialle ja syötiin hyvin. Lenkkeiltiin tietysti ja otettiin "perinnekuvat" :)

 Tytsyt 3v (Mila ja Stella)

 Neuvottelu käynnissä?

Stella, Mila ja Sulo

Sunnuntaina jatkui samantyylisissä merkeissä, kun oltiin Lotta Vuorelan (Naurava koira) agilitykoulutuksessa. Tykkäsin kovasti ja saatiin taas uutta näkökulmaa meidän juttuihin.

Isoimpana asiana meidän kohdalla keskusteltiin ehkä rimojen tiputtelusta ja valsseista, sekä siitä kuinka herkästi Mila reagoi mun katseeseen, liikkeeseen ja sijoitukseen. Mila pitää kovin shelttimäisesti katseen herkästi minussa ja reagoi mun hätäisiin rytminmuutoksiin. Rimoja tippui taas melko paljon ja Lotta arveli että Mila tosiaan ei välitä rimoista, ja toisena asiana hän mainitsi, että käskytän, muutan suuntaani ja rytmitän itseni huonosti tosi usein. Näistä on mulle kyllä ennenkin sanottu ;D Josko sitä pian pitäisi alkaa uskomaan ;P Lisäksi tulen aina aivan turhan lähelle tekemän valssia mm.

No rata oli tosi kiva, ja tosi asiassa ajattelin että kyllähän me tuosta selviydytään aika helposti. Mutta jälleen olin väärässä. Tai oltaisiinhan me rata aika pitkälti osattu joten kuten vetää, mutta tokihan kaikki turhat kaarrokset ja muut sählingit piti hioa pois.

Sain kyllä paljon ajattelemisen aihetta:
* katse siihen, mihin koirat tulisi tulla, ei aina välttämättä koirassa vaikka sitäkin toitotetaan.
* valssit ajoissa ja ei liian lähellä estettä.
* rytmitys kuntoon, ei hätäisiä ohjauksia
* aina palaute Milalle, kun se tiputtaa riman ("hups! oho!")
* ei lipsuta siitä mitä ollaan alusta asti opeteltu, itsenäisistä esteitä!


Viikonloppuna kyläiltiin myös porukoilla, sieltäkin tuli napsastua parit alkusyksyn kuvat. Sofi raasu on nyt niin epäkuvauksellinen ettei sitä paljon ole tullut kuvailtua. Mutta parin viikon päästä häämöttävä trimmi ehkä muuttaa asiaa! :)

 Nella, Luna, Sofi, minä ja Mila

 Ihanaa syksyä ! <3

Koiranomistajan helmiä

Aivan ihana kesä ollut, vaikka kuumaa onkin piisannut! En ole ihan kovin paljon jaksanut kirjoitella, mutta touhukasta kesää on vietetty meidänkin koiraperheessä, vaikka toisaalta paljon on pitänyt myös rajoitella tekemisiä, kun koirilla on ollut ajoittain aika tukalaakin varmasti. Senpä vuoksi kovimmilla helteillä käytiin päivittäin uimassa.

Alkukesästä kirjoittelin, että tämän kesän tavoitteena on että Mila oppii uimaan ja että se menee sinne mielellään. Nyt voin hyvillä mielin sanoa, että tämä tavoite on onnistunut loistavasti! Vielä viime kesänä minulla oli koira, joka oli koirarannalla tähän tyyliin:

2012 Sofi uimassa ja Mila tähystää rannalla

Mila ei siis ennen tosiaankaan mennyt veteen vapaaehtoisesti. Mutta silti olen saanut siitä kehitettyä vesipedon tänä kesänä. Olen ylpeä! :)

2014 Mila ja Stella

Hypäten seuraavaan aiheeseen; eilen oli shelttien erkkari Tampereella ja siellä oli aika kiitettävä joukko Milan pentuja edustamassa :) Kuura, Aarre ja Soni olivat junnukehässä, ja Novakin oli turistina seuraamassa. Voi että olisin halunnut itse olla mukana ihan vaan tapaamassa kaikkia kasvatteja ja omistajia, mutta eipä aina mene menot niin, että pääsee kaikkialle minne haluaisi. No joka tapauksessa, hyviä uutisia sain heti kentän laidalta tekstarina kun molemmat pojat. Aarre ja Soni, olivat saaneet EH:t ja sijoittuneet (Aarre JUK3 & Soni JUK4) yhdeksän junnu-uroksen joukosta :) Ja myöhemmin  kuulin, että Kuurakin oli saanut EH:n :) Hienosti siis kaikilla meni <3 Sain myös lyhyen raportin, miten sisarukset olivat tulleet pitkän eron jälkeen keskeenään toimeen, ja hyvin samanlaisesti oli ilmeisesti mennyt, kun minkä kuvan olen muutenkin viestien perusteella näistä tyypeistä saanut. Ylpeä olen kaikista <3 Luulenpa, että tässä lähiaikoina saa lukea näiden "pentusten" erkkarireissuista heidän omista blogeistaan, jotka löytyy linkattuna tuosta oikealta bannerista.

Erkkarissa 16.8.2014 Laura ja Aarre, Pasi ja Kuura, Laura ja Nova sekä Päivi ja Soni.

Kuva: Lena Karlsson

Sitten takaisin omiin koiriini. Mila täyttää vajaan viikon päästä (ensi to 21.8.) 3 vuotta! Niin on aika taas mennyt nopiaan että huh heijaa! :)

Milloin tästä...

Tuli tällainen... :)

 Mila 3v

Mila, ja meidän ihka uuden omenapuun ihka ensimmäiset omenat ;)

 Miltsu 3v ja Somppe 4v :) <3

Sofikin pääsi osallistumaan "synttärikuvauksiin":

<3

Birthday girl and the birthday girl´s blue eyes <3